tiistai, 20. joulukuu 2011

Terttua on siinä monenlaista, moooonenlaista....

Todellakin hengissä ollaan, Jokinen, Nyberg ja blogimme! Tähän moni vähämielinen terttu voisi mukamas nasevasti lohkaista: "mikäs pahan tappais!" Totta toinen puoli, sillä on olemassa asia, jota monikaan kokematon terttu ei uskoisi ja jonka moni terttu on saanut tuta. Nämä viimeksi mainitut, vahingosta viisastuneet tertut varmasti allekirjoittavat viisaan neuvoni: Älä koskaan ryttyile Jokiselle ja Nybergille! Jos terttu epähuomiossa, vailla itsesuojeluvaistoa näin kuitenkin erehtyy tekemään, on hänen viisain tarkistaa etukäteen, että sukset on voideltu, muutaman vuoden säilykeravinto on pakattuna rinkkaan ja suorin reitti vuorille on tiedossa. ;) Tämän ohjenuorasen kun kukin terttu pitää mielessään, voin luvata että olemme Jokisen kanssa leppoisimpia ja ihanimpia naisihmisiä, mitä maa päällään kantaa! :)

Ennen kuin sormeni vallan riehaantuvat ja terttuilu lähtee lapasesta, tahdon puolestani myös kiittää sinua, Tom, että virkistit muistiamme (joka suinkaan ei ole alkoholin ja iän turruttama!) tämän blogin suhteen. Vaikka siivous ei minunkaan mielipuuhaani ole, en silti edelleenkään hyväksyisi kotiini alastonta siivoojaa. Edellisessä kirjoituksessani taisin asian tehdä melko selväksi. ;) Ajatuksesi oli kuitenkin kaunis, Tom. Kiitos. :D

Koska olen edelleen neiti-ihminen (mitä oletettavimmin nyt ja aina), itselläni ei ole tänä blogin hiljaisena aikana ollut samaa laiskaterttu-ongelmaa kuin ystävälläni Jokisella. Omasta aiemmasta kokemuksestani voin kyllä allekirjoittaa kaiken mitä Jokinen tästä tyypistä kirjoitti. Totta joka sana!

Terttuja on kyllä näihin vuosiin mahtunut jos jonkinlaista... muutaman esimerkin voisin heittää. Voin luvata, että palaan näihin vielä, halusitte tai ette...

Lähes päivittäin törmään kahteen terttutyyppiin; raksaterttu ja nörttiterttu. Näihin suhteellisen harmittomiin terttuihin törmää mitä varmimmin lounasaikaan erilaisissa ruokapaikoissa. Mitä arkisempi kotiruokapaikka, sitä varmemmin törmäät siellä raksaterttuun. Nörttitertut taas notkuvat useimmiten esimerkiksi salaattilounaalla. Itse suosin mieluummin ensinnä mainittua, sillä raksatertuista on yleensä huomattavasti enemmän silmänruokaa. Lounasaikaan tämä on hyvin tärkeä asia, sillä ruumis on ravittava kaikin keinoin. Toki raksaterttuihinkin valitettavasti mahtuu monenlaista hiihtäjää. Jo maalaisjärkihän sen sanoo, mitä nuorempi raksaterttu, sitä miellyttävämpi lounas. Harvoin paranee terttu vanhetessaan, toisin kuin viini ja tämän blogin kirjoittajat. ;)

Nuoristapa tulikin mieleeni seuraava terttulaji, kesäterttu. Jo vanhan kansan aikaan kesäkollinakin tunnettu terttulajike ei liene selittelyjä kaipaa. Syksy tulee, terttu menee. Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Elämän kiertokulkuun kuuluva AISA, jota ei parane jäädä märehtimään. Kesä saapuu onneksi joka vuosi ja mitä todennäköisimmin uusi ja uljaampi kesäterttu odottaa siellä missä ruoho vihertää. Kesätertuiksi soveltuvat juuri tämän lyhyen käyttöikänsä vuoksi nuoremmat tertut. Virtaa ja nuoruudenintoa riittää, mutta harvalla nuorella tertulla on vielä pitkäjännitteisyyttä niin, että heistä pidemmäksi ajaksi olisi  terttuilemaan. Kesäterttuilu on palvelus molemmille osapuolille. Nuoret saavat sitä paljonpuhuttua (työ)kokemusta :D ja jo aikuisempaan ikään pääseet arvon naisihmiset pientä kesäkivaa elämäänsä.  Oli ikä tertulla ja tätillä mikä hyvänsä, ei huolta, ei tapahtumia jaksa enää kukaan synkän talven keskellä muistaa.

Tällä hetkellä mieleen tuleva pahin laji on IILIMATO. Tätä oliota ei enää edes voi sanoa tertuksi, niin kammottavia nämä ovat. Ne ei kertakaikkiaan vaan tajuu! Iilimadot ovat kuin robotteja. Ne lipuu kengän pohjiin piilotettujen rullien avulla pitkin tanssilattiaa ja kun vähiten odotat, ovat selkäsi takana. Vaikka olisit kuinka taitava maastoutuja, iilimato löytää sinut mistä vain. Iilimadon kirahvimainen pää, teleskooppikaula, ja lähes äänetön olemus ovat ehkä hurjinta mitä olen aikoihin joutunut kokemaan! Kaiken kamaluuden lisäksi iilimato luulee olevansa ystäväsi, vaikka sanoisit hänelle kuinka rumasti. Tästä tapauksesta et pääse eroon edes vaipumalla maan alle! Hrrrr... puistattaa ajatuskin tästä kammottavasti tyypistä!

Viisain päättää terttuilu tähän etten menetä yöuniani täysin, mutta kuten jo aiemmin lupasin, palaan aiheeseen. :)

....kuiske kuuluu miltä terttu maistaa..... :D

 

-Nyberg-

 

 

 

tiistai, 20. joulukuu 2011

Henkiin herännyt

Siis tämä blogi on nyt herätetty henkiin! Itsehän olen ollu hengissä koko ajan, jos ei lasketa niitä "välikuolemia" yleensä perjantain ja lauantain välissä. Niin, kiitos kuuluu ehdottomasti tälle alastomalle miessiivoojalle, -liekkö joku Tom of Finland-,  en ole ottanut häneen kylläkään yhteyttä, ja sen verran voin kertoa "Tompalle" jos hän tätä lukee,  etten tarvitse hänen palveluitaan, meillä on nyt aivan siistiä kotona sillä olen ajoittain jaksanut jopa itse siivota. Siihenhän miehiä ei tarvita, koska siinähän kävisi niin että "pistä paska asialle ja mene itse perässä". Tämä on todettu - ei voi sanoa että monta kertaa - vaan ehkä noin kerran. Siis sen yhden kerran kun mies on meillä siivonnut. Jännä juttu, että sotkua ne kyllä saa aikaiseksi, mutta ei siistiä. Tähän terttulajikkeeseen olenkin tutustunut hyvinkin läheisesti viimeisen n. kahden ja puolen vuoden aikana kun blogi on ollut "tauolla". Tämä lajikehan on tietenkin nimeltään laiskaterttu.

Ja jos nyt pysytään edelleenkin kuivassa aiheessa, eli kotitöissä, niin meillähän ei tunneta käsitystä ns. miesten työt ja naisten työt. On vaan töitä, joita nainen tekee. "Leipätyön" ja siivouksen lisäksi myös auton pienet huoltotyöt (sis. renkaitten vaihdon, lamppujen vaihdon ym. pikkuhommat), ja muut pienet "remonttireiskahommat" hoitaa nainen. Eli minä. No joo, tekee meillä mies sitten välillä niitä hommia jotka kuuluisi vanhan perinteen mukaan naiselle, eli siis ruoanlaitto. Sitä se joskus harrastaa. Tosin hän silloin vaan laittaa sen ruoan, ei puhettakaan että voisi hellan siivota rasvantirskeistä, tai laittaa käytettyjä astioita tiskikoneeseen. Ei. Ne jää lojumaan pöydälle ja hän odottaa että ne hyppää itsestään sinne koneeseen, tai että minä laitan ne sinne. Lumityötkin talvella voi aivan hyvin nainen hoitaa, liikuntaahan siinä saa! Ei sen puoleen, on niitä välillä ihan mukavakin tehdä, paitsi jos puoletkin talven lumista on sataneet yhdessä yössä, eikä pihassa ole enää yhtään tilaa mihin puskea.

Laiskaterttu pyhittää vapaapäivänsä levähtämiseen. Pitäähän sitä nyt saada vapaa-aikanaan rentoutua. Miksi se on sitten etuoikeus miehelle ja nainen joutuu sitten hoitamaan vapaapäivänään kaikki viikon aikana rästiin jääneet kotityöt. Toki ne kotityöt pitää hoitaa vaikka nainenkin olisi töissä, miehellä nyt vaan sattuu olemaan pikkuisen rankempaa töissä (niin varmaan), eikä se töitten jälkeen jaksa alkaa siivoamaan tiskipöytää. Työpäivän jälkeen pitää levätä. Ja jos on aamulla aikaseen mennyt töihin, niin pitää ottaa parin tunnin päiväunet että jaksaa sitten illalla olla hetken aikaa ylhäällä kunnes pitää mennä nukkumaan. Ja jos on iltavuoro, niin siihen asti pitää levähtää koska illalla ei enää kerkiä. Ja kun on ollut illan töissä niin eihän sitä nyt jaksa enää mitään muuta tehdä! Hullujahan me ollaan jos me kuvitellaan että sitten olisi virtaa enää mihinkään! Ja jos on monta vapaapäivää peräkkäin, niin voi hyvin siirtää ne vähäisetkin tekemiset seuraavalle päivälle, esim. grillin siirtämisen terassilta varastoon talveksi. Tosin sitä seuraavaa päivää olen odotellut jo aika kauan, nimittäin nythän on jo kohta joulu ja se grilli on vieläkin paikoillaan! Sitten jos asioista erehtyy hienovaraisesti huomauttamaan niin saa vastaukseksi vaan tiuskintaa.

Mitä tästä opimme? Emme varmaan mitään....

"töitten" lomassa skriivasi Jokinen

sunnuntai, 22. maaliskuu 2009

Sunnuntaiterttuilua

PAKKO SANOA. Kyllä se krapula tulee ilman että juopottelee lauantaina. Päätä särkenyt lähestulkoon koko päivän ja muutenkin on ihan laiskamato -olo. Kyllä pitää olla tyytyväinen, että olemme selvinneet näinkin kauan ilman alkoholipitoisia juomia. Jääkaappi on lähes täynnä siideriä, mutta en kajonnut yhteenkään pulloon! Ei ole edes hirveästi tehnyt mieli. Alkoholia siis. Jotain muuta ehkä vähän. Onneksi tilanne ei ole kuitenkaan kovin paha. Siitä on eräs herkkuterttu pitänyt huolen ;)

Nuo Nybergin antamat pukeutumisohjeet ovat kyllä aivan loistavia, voin yhtyä näihin ihan täysin. Ei ole myöskään kovin tyylikästä pitää riemunkirjavia toppatakkeja. Niitäkin on tullut nähtyä aivan liikaa tänäkin talvena. On violetteja ja turkooseja ja punaisiakin takkeja. Huh huh. Siihen vielä joku vähän pirteämmän värinen pipo kaupan päälle niin... ei oikein nappaa. Ja ne ylisuuret saappaat jotka näyttävät metsureitten turvakengiltä, vois jättää myös kotiin. Jos ei siis ole lähdössä mehtähommiin.

Nyt en keksi oikein mitään kirjoittamista. Pää on yhtä tyhjä kuin työkkärin ilmoitustaulu laman aikana. Katsotaan jos tässä illan päälle keksisi vielä jotain aihetta...

Jokinen

 

sunnuntai, 22. maaliskuu 2009

Tertun pukeutumisopas osa I

Parahin terttu,

näitä(kin) vinkkejä noudattamalla, voit olla varma, että ensi kerralla käy tuuri, tai siihen on edes jonkinlainen mahdollisuus:

1. EI lompakkoa takataskuun

Testaa: laita lompakko takataskuun, kävele peilin eteen, pyörähdä perä peilin suuntaan, KATSO. Ei, ei, ei, ei, suorastaan ihan hirveä.

Toimi: ota lompakko takataskusta, laita se mihin tahansa muualle tai jätä kotiin. Pankkikortti mahtuu lähes mihin vain.

2. Paidan tulee jättää perä näkyviin

Älä missään nimessä käytä pitkiä paitoja, jotka roikkuvat housujen päällä piilottaen olemuksesi mahdollisesti tärkeimmän osan. Siis paita ostoksille hankkimaan sopivan mittaisia vaatteita tai paita housuun ja heti :)

3. papan vanha norjalaisneule roviolle

Joo, se oli varmaan vuosia, vuosikymmeniä, tai jopa tuhansia vuosia sitten muotia, ihanaa, käytännöllistä ja mitä kaikkea... Totuus vain on se, että norjalaisneule ei välttämättä ole se jokanaisen katseenkiinnitäjä... Älä masennu, ehkä vielä löydät sen norjalaisneulenaisen, ehkä... epäilen...

4. lahjoita olkalaukkusi siskolle

Tosimies ei laukkuja käytä. Mikäli siis satut omistamaan mahdollisesti käytännöllisen, mutta naismaisen LAUKUN, hankkiudu eroon siitä heti. Mikäli siskolle, tädille, mummolle tai naapurille ei kelpaa, vie se vaikka kirpputorille. Ja voin vannoa, että tunnet heti olosi miehekkäämmäksi!

5. Muista myös bokseri- sekä farkkulaki

Näistä olemmekin jo ohjeistaneet aiemminkin, mutta kerrataan... Ei enää pikkupöksyjä, pitäydy boksereissa. Ei enää lököttäviä verkkareita, vaan hyvin istuvat farkut. Poikkeuksen tekevät duunaritertut, jotka joutuvat ja voivat työaikana käyttää raksavaatteitaan tms.

Voin vakuuttaa, että jo näitä ohjeita noudattamalla pääsee jo pitkälle. Lupaan kuitenkin jatkossakin kiinnittää huomioni ongelmakohtiin ja jakaa havaitsemani korjausmahdollisuudet kaikkien terttujen tietoon.

Jälleen näillä mennään :)

 

Jo hitusen virkeämpi Nyberg

 

sunnuntai, 22. maaliskuu 2009

Tertutonta

Jo toinen selvä viikonloppu takana. Hieno suoritus niin Jokiselle kuin minullekin. :)

Jos jotain negatiivista on pakko hakea, niin terttuilu jää näin selvänä huomattavasti vähemälle. Vaan tulihan tässä muutama terttu bongattua silti. Mitään maata järisyttävää terttutapausta ei vaan osunut kohdalle. Tosin alkoholin vaikutuksenalaisena terttu kuin terttu alkaa valomerkin aikaan näyttää vähintään ihan mukiin (tai pulloon) menevältä, valitettavasti, vai pitäisikö sanoa onneksi, selvänä samaa reaktiota ei tapahdu.

Sunnuntait on omituisia päiviä. Olit sitten juonut tai et, aina on sama väsymys ja pääkipu kun heräät. Elimistö on ilmeisesti tottunut jo ainaiseen sunnuntaikrapulaan ja ihan vaan tottumuksesta tuottaa samoja oireita... Luojan lykky että yrjöreaktio on ainakin toistaiseksi jäänyt pois.

Nybreg jatkaa laiskottelua ja yrittää jälleen palata terttuiluun virkeämpänä....

Nyberg